Teesit
Koti, Espoo ja kansainvälisyys
1
Vetovoimainen kansainvälinen metropoli on Suomen elinehto
Tehdään Otaniemestä Pohjolan Piilaakso.
Aalto-yliopiston ja Keilaniemen yrityskeskittymän ympärille pitää rakentaa yksi viihtyisä kampusalue, josta kehittyy kansainvälisen huippututkimuksen ja tekoälyajan kasvuyritysten kotipesä.
Kansainvälisiä osaajia varten tarvitaan myös tasokkaita englanninkielisiä palveluita. Päiväkotien ja koulujen kielikylpyopetuksesta hyötyvät myös kantaväestön lapset.
Espoon veroastetta ei ole varaa nostaa; kasvava kaupunkimme ei saa ajautua veronkorotusten ja velkaantumisen näivettävälle tielle. Velkaa pitää ottaa vain kasvua turvaaviin investointeihin.
Koko Suomen taloudellisen elinvoiman edellytys on kilpailukykyinen pääkaupunkiseutu. Tulevaisuutta varten tarvitsemme vahvaa metropolipolitiikkaa ja mieluusti myös metropolivaltuuston.
2
Isojen ostoskeskusten sijaan otetaan suunnaksi kivijalat.
Suuret ostoskeskukset syövät hapen ympäriltään ja näivettävät koko pääkaupunkiseudun kaupunkiympäristöä. Tuodaan mieluummin lähikaupat, ravintolat ja muut palvelut lähelle espoolaisia.
Ei nähdä eri liikennemuotoja nollasummapelinä. Espoossa pitää voida liikkua sujuvasti autolla, julkisella liikenteellä, pyörällä tai kävellen. Olen allekirjoittanut Pyöräliiton ja Helsingin seudun pyöräilijöiden kuntavaaliteesit Espoossa 2025.
Väestön kasvaessa nopeasti, raiteet ovat fiksu ratkaisu: ratikkalinjojen, metron ja kaupunkiradan laajentamiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin.
Suojellaan kansainvälisen luokan valttikorttejamme: rantaraittia, saaristoa, historiallisia kansallismaisemiamme sekä Nuuksion kansallispuistoa ja isoa keskuspuistoa
Elävä kaupunkiympäristö, ei enempää megaostareita
3
Tavoitteeksi omaleimaisuus, luonto ja liikunta
Luonto ja liikuntamahdollisuudet ovat valttikorttimme.
Otetaan tavoitteeksi tuoda lapset ja nuoret urheilukentille ja harrastusten pariin, pois viettämästä vapaa-aikaansa kauppakeskuksien käytävillä ja somen vääristävässä keinotodellisuudessa.
Ei rakenneta Espoota umpeen; uudisrakentamisessa on hyvä mukailla Espoon kaupunginosille ominaista luonnetta sekä jättää tilaa lähiluonnolle.
Kehitetään arkisia urheilumahdollisuuksia; kuntoportaat, ulkoilmasalit ja uimahallit ovat kannattavia sijoituksia kansanterveyteen.
Haasteet ovat globaaleja, mutta ratkaisut paikallisia: Kyllä Espoon hiilineutraalisuudelle 2030 mennessä! Tämä on myös sijoitus kotikaupunkimme maineeseen edelläkävijänä.
4
Estetään tuhoisa eriytymiskehitys
Espoosta Suomen turvallisin iso kaupunki.
Espoo on Suomen kansainvälisimpiä kaupunkeja. Sen pitää myös olla turvallisimpia. Tämä edellyttää slummiutumisen, levottomien lähiöiden ja katujengien määrätietoista ennaltaehkäisyä.
Kaupunkisuunnittelun yhden prioriteetin pitää olla estää kaupunginosien sosiaalinen ja etninen eriytyminen. Ongelmien ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin niiden korjaaminen jälkikäteen.
Opitaan verrokkikaupunkien kokemuksista maailmalta ja luodaan malli, jolla torjutaan eriytymiskehityksen eri ilmiöt. Koko pääkaupunkiseutu on tässä samassa veneessä.
Maahanmuuttajien kotoutuminen alkaa jo päiväkodista. Erityisesti S2-opetuksen (suomi toisena kielenä) onnistuminen kouluissa avaa monia ovia iästä ja sukupuolesta riippumatta.